Just, nyt se meni rikki, saatana
Eikä sitä tietenkään voi korjata.
Voi voi, kevättä kohti
Niin sitä pohtii, et missä kohtaa musta loppu puhti
Ja miks mä aina valitsen sen väärän jonon
Ja miks ton denan piti tulla istuu just tohon
On se vaan jännää ku aina sataa räntää
Pitäis mennä salille, mut taidan lähtee kännää
Kylmässä se kossulla kasvaa
Harmaaseen kiveen päätänsä hakkaa
Läpi roudan, läpi jäisen maan
Kulkee mies kohti kohtaloaan
Ja vaikka vaikee on täällä hymyillä
Se ei saa mua lannistumaan
Mul on tahtoo niin kuin häjyillä
Ei pohjoinen tuuli mua kaatumaan saa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti